Helsingin yliopiston tähtitieteilijät tekivät noin 100 000 simulaatiota, joilla ennustettiin Linnunradan ja Andromedan liikkeet seuraavien 10 miljardin vuoden aikana. 

Simulaatiot pohjautuivat Gaia- ja Hubble-avaruusteleskooppien tuoreimpiin ja tarkimpiin havaintoihin oman ja lähigalaksiemme massoista ja liikkeistä.

Tulokset osoittivat, että nykyisen havaintotarkkuuden pohjalta ennustettuna törmäys tapahtuu vain 50 prosentin todennäköisyydellä.

Aiemmat tutkimukset ovat ennustaneet Linnunradan ja Andromedan suoran törmäyksen 4–5 miljardin vuoden sisällä. Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan näin tapahtuu vain kahden prosentin todennäköisyydellä.

Paljon useammissa simulaatioissa Linnunrata ja Andromeda kävivät ensin ainakin kerran suhteellisen lähellä toisiaan, ennen kuin ne sulautuivat lopulta yhteen. Lähes yhtä usein galaksit kulkivat niin kaukana toisistaan, että ne jatkoivat kehittymistään lähes häiriöttä hyvinkin pitkään.

"Tärkein syy törmäysarvion dramaattiseen muuttumiseen oli, että otimme laskelmiin mukaan Linnunradan suurimman seuralaisgalaksin, Suuren Magellanin pilven, joka vaikuttaa painovoimallaan Linnunradan liikkeisiin", kertoo tutkimusartikkelin pääkirjoittaja Till Sawala, joka työskentelee Helsingin yliopistossa.

"Mahdollinen törmäys Linnunradan ja Andromedan galaksin välillä olisi harvinainen ja mullistava tapahtuma molempien galaksien kehityksessä, ja siksi sitä on ensiarvoisen tärkeää mallintaa", kommentoi puolestaan Peter Johansson Helsingin yliopistosta.

Helsingin yliopistosta tutkimuksessa mukana olivat myös Jenni Häkkinen ja Atte Keitaanranta.

Aiheesta lisää Helsingin yliopisto