"Tämä on ensimmäinen kerta, kun tyypin Ia supernova onnistuttiin havaitsemaan myös radioalueella – jotain mitä tähtitieteilijät ovat yrittäneet vuosikymmeniä", kertoo Erik Kool Tukholman yliopistosta.

Fuusio- eli tyypin Ia supernovat ovat peräisin kaksoistähtijärjestelmistä, joissa ainakin toinen tähdistä on kompakti valkoinen kääpiö.

Jo pitkään on tiedetty, että valkoinen kääpiö voi räjähtää supernovana kerättyään liian paljon ainetta sen kumppanitähdeltä. Tapahtumien tarkkaaa kulkua ei kuitenkaan ole ymmärretty.

Nyt Nature-tiedelehdessä julkaistut havainnot vahvistivat, että supernovan SN 2020eyj kumppanitähti oli niin kutsuttu heliumtähti, joka oli menettänyt suuren osan aineestaan juuri ennen valkoisen kääpiön räjähdystä. 

"Radio-, infrapuna- ja optiset havainnot vahvistavat yhdenmukaisesti sen, että kumppanitähti oli menettänyt huomattavan määrän massaansa juuri ennen valkoisen kääpiön räjähdystä supernovana", sanoo Seppo Mattila Turun yliopistosta.

"Tämä innostava löytö auttaa meitä paremmin ymmärtämään valkoisten kääpiöiden räjähdyksiä supernovina, joita käytetään kosmologisissa mittauksissa."

Havaintoja tehtiin lukuisilla teleskoopeilla, kuten Turun yliopiston NOT-teleskoopilla La Palmalla. Tyypin Ia supernovat ovat tärkeitä työkaluja tähtitieteilijöille, sillä niiden avulla voidaan mitata maailmankaikkeuden laajenemista.