Kahden neutronitähden yhdistyessä syntynyt kohde GW170817 alkoi tuottaa röntgensäteilyä yhdeksän päivää syntymisensä jälkeen. Säteily oli peräisin tapahtumassa syntyneen mustan aukon navoilta avaruuteen kiitävistä suihkuista.

Säteily saavutti huipun 160 päivässä ja lähti laskuun. Yllättäen 900 päivän kohdalla kuitenkin laskusuunta pysähtyi ja kohde on pysynyt vakaana.

Tämä kertoo astronomien mukaan erillisestä tapahtumasta, joka kompensoi suihkujen aiheuttamaa vähenevää säteilyä.

"Tarvitaan täysin erilainen röntgenlähde selittämään sen, mitä näemme", sanoo Raffaella Margutti Kalifornian yliopistosta.

Tutkijat ehdottavat säteilyn olevan peräisin aineesta, joka ehti kimmota avaruuteen yhdistyneiden neutronitähtien pinnasta ennen kohteen romahdusta mustaksi aukoksi. Riittävän nopeasti pyöriessään neutronitähti on voinut vastustaa romahdusta noin sekunnin ajan.

"Jos yhdistyneet neutronitähdet romahtaisivat suoraan mustaksi aukoksi ilman välivaihetta, olisi hyvin vaikeaa selittää röntgensäteilyn ylimäärää, jonka näemme juuri nyt", sanoo Margutti. "Aine vain putoaisi sisään ja sillä selvä".

Sekä GW170817:n navoilta ampaiseva suihku että kimmonnut aine tuottavat röntgensäteitä törmätessään ympäröivään harvaan aineeseen. Raskaampi kimmonnut materia alkoi säteillä myöhemmin, koska sen kuumeneminen harvan aineen läpi kyntäessä kesti pidempään.

Aiheesta lisää Kalifornian yliopisto (englanniksi)