Tammikuussa 2020 maailmanlaajuinen radioteleskooppiverkosto EVN suuntasi lautasensa kohti galaksia M81 saatuaan kanadalaiselta CHIME-teleskoopilta hälytyksen nopeasta radiopurkauksesta.

EVN onnistui näkemään lähigalaksissamme kuusi purkausta. Kaikki näyttivät tulevan sen laitamilla sijaitsevista pallomaisista tähtijoukoista.

Tämä on erikoinen koti magnetareille, joiden uskotaan olevan vastuussa näistä äärimmäisen energeettisistä, tyypillisesti vain millisekunteja kestävistä purkauksista.

Magnetarit ovat voimakkaasti magnetisoituneita neutronitähtiä, ja niiden ajatellaan syntyvän lyhytikäisten massiivisten tähtien räjähdyksissä. Pallomaisissa tähtijoukoissa, joissa uusia tähtiä ei ole syntynyt pitkään aikaan, ei magnetareita pitäisi olla.

"Magnetarien odotetaan olevan kiiltäviä ja uusia, eikä missään tapauksessa vanhojen tähtien ympäröimiä", sanoo Jason Hessels Amsterdamin yliopistosta.

Teorioiden mukaan pallomaisissa tähtijoukossakin magnetar voi silti muodostua, jos valkoinen kääpiötähti kerää ainetta sitä kiertävästä kumppanitähdestä ja räjähtää romahtaessaan oman painonsa alla.

Tällaista ei ole ennen havaittu, mutta muinaisessa tähtien joukossa se on yksinkertaisin tapa tuottaa nopea radiopurkaus, sanoo Mohit Bhardwaj McGillin yliopistosta. Ongelma kuitenkin on, ettei räjähdyksestä näy mitään merkkejä.

Toisena mahdollisuutena fyysikot tarjoavat kahden kompaktin kohteen, kuten neutronitähtien törmäystä. Todennäköisyys tällaiseen tapahtumaan on paikallisen galaksinaapurustomme laajuudessa kuitenkin varsin pieni.

Aiheesta lisää Chalmers (englanniksi)