Elokuussa 2017 törmänneet neutronitähdet havaittiin ensimmäiseksi painovoima-aalloilla. Muutaman sekunnin kuluttua näkyi gammapurske ja valoa tapahtumassa syntyneestä kilonova-kaasupilvestä.

Jäljelle jäi hehku röntgensäteiden, radio-aaltojen ja näkyvän valon aallonpituuksilla. Jälkihehku oli huipussaan 160 päivää törmäyksestä ja hiipui sitten nopeasti pois.

Yllättäen röntgensäteet eivät kuitenkaan hiipuneet. Kun kohdetta havaittiin viimeksi helmikuussa 2020, röntgenhehku oli yhä näkyvillä.

Uudessa tutkimuksessa tähtitieteilijät pohtivat tapahtumaa. Yksi mahdollisuus on, että kyseessä on uudenlainen ilmiö.

"Saattaa olla, että on olemassa fysikaalisia prosesseja joita emme ole sisältäneet malleihimme", kertoo Eleonora Troja Marylandin yliopistosta.

Toinen vaihtoehto on räjähdyksessä syntynyt odottamaton shokkiaalto.

"Me näimme kilonovan, joten tiedämme että se kaasupilvi on siellä. Röntgensäteet sen shokkiaallosta saattavat juuri olla saavuttamassa meitä", sanoo Troja.

Kolmantena mahdollisuutena tutkijat esittävät, että mustan aukon sijaan törmäyksestä syntyi isompi, röntgensäteilevä neutronitähti.

Tarkempia vastauksia saatetaan saada joulukuussa, jolloin teleskooppeja jälleen suuntaan kohteeseen. "Tämä saattaa olla kohteen viimeinen henkäys tai alku uudelle tarinalle, jossa signaali kirkastuu ja voi olla näkyvissä jopa vuosisatoja", sanoo Troja.

Aiheesta lisää Marylandin yliopisto (englanniksi)