Pyörregalaksi kuvattuna näkyvän valon ja infrapunan eri aallonpituuksilla. Kuva Nasa / JPL-Caltech

Spitzer-teleskooppi kuvasi Pyörregalaksin infrapunassa

Messier 51 eli Pyörregalaksi oli Spitzer-avaruusteleskoopin kuvauskohteena. Yhdistelmät eri aallonpituuksien otoksista valottavat eri ominaisuuksia galaksista.

Vasemman laidan kuva on otettu näkyvässä valossa. Tummat kierrehaarojen juovat ovat pölyä, joka säteilee heikosti näkyvää valoa ja peittää takana olevat tähdet. Tämä kuva on Spitzerin sijaan otettu Kitt Peak National Observatoryn 2,1 metrin teleskoopilla.

Toisessa kuvassa vasemmalta ovat päällekkäin Kitt Peakin kuva sinisellä ja vihreällä aallonpituudella sekä Spitzerin kuva infrapunassa. Kuvassa korostuu, kuinka näkyvän valon peittävät pölyjuovat alkavat loistaa pidemmillä infrapunan aallonpituuksilla.

Kolmanteen kuvaan on yhdistetty kolme infrapunan aallonpituutta: 3,6 mikrometriä, 4,5 mikrometriä ja 8 mikrometriä. Ne on vastaavasti näytetty sinisellä, vihreällä ja punaisella värillä.

Pyörregalaksin miljardien tähtien valon sekoitus on kirkkain lyhyimmällä infrapunan aallonpituudella, joka näkyy kuvassa sinisenä utuna. Yksittäiset siniset pisteet ovat lähinnä galaksimme omia tähtiä ja kaukaisia galakseja. Punainen on pääasiassa hiilestä koostuvaa pölyä, jota galaksin tähdet valaisevat.

Oikean laidan kuvassa ovat esillä 3,6 mikrometrin ja 8,0 mikrometrin aallonpituudet sekä infrapunan 24 mikrometrin aallonpituus, joka korostaa erityisen kuumia alueita. Kirkkaiden punavalkoisten pisteiden kohdalla muodostuu uusia tähtiä, jotka kuumentavat ympäristöään.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)

Pysyvä linkki
Samankaltaisia uutisia
Ladataan...
Uusin numero
Uutisarkisto