Joidenkin tähtiparien elinkaaren loppupuolelle sijoittuu vaihe, jolloin kuollut tähti imee kaasua toisesta tähdestä. Kaasun kertyminen kuolleen tähden pinnalle aiheuttaa ydinräjähdyksen, jota kutsutaan novapurkaukseksi.

Tähän asti novapurkausten on ajateltu olevan niin heikkoja, että niiden merkitys kosmisten säteiden kiihdyttäjinä olisi merkityksetön. Kosmisten säteiden eli korkeaenergisten varattujen hiukkasten alkuperä on askarruttanut tutkijoita jo yli sata vuotta, niiden ensi löydöstä asti.

Novien sijaan supernovia, eli massiivisten tähtien kuollessaan tuottamia räjähdyksiä, on pidetty mahdollisina kosmisten säteiden lähteinä. Novapurkaukset ovat kuitenkin paljon yleisempiä kuin supernovat.

Nyt tutkijat tarkastelivat noin 15 vuoden välein novana räjähtävää kohdetta nimeltä RS Oph.

"Koska edellinen räjähdys tapahtui vuonna 2006, tiesimme odottaa seuraavaa", selittää Vandad Fallah Ramazani Suomen ESO-keskuksesta.

Teleskoopit havaitsivat novasta tulevaa gammasäteilyä, joka on sata miljardia kertaa energisempää kuin näkyvä valo. Tämä on ensimmäinen kerta, kun näin energistä säteilyä havaitaan novapurkauksesta.

"Voidaan siis olettaa, että myös novat ovat kosmisen säteilyn yksi lähde. Mutta koska tämä oli ensimmäinen havainto novista näin korkeilla energioilla, emme vielä tiedä, kuinka yleistä on, että nova kiihdyttää hiukkaset näin korkeaan energiaan", kertoo Elina Lindfors Suomen ESO-keskuksesta.

"Joka tapauksessa novapurkaukset paljastuivat uusiksi mielenkiintoiseksi tutkimuskohteiksi meille erittäin korkeaa gammasäteilyä havaitseville tutkijoille."

Aiheesta lisää Turun yliopisto