Nopeat radiopurkaukset jakaantuvat kahteen eri luokkaan

Avaruudesta paljastuneet nopeat radiopurkaukset ovat pysyneet mysteerinä siitä asti, kun ne vuonna 2007 löydettiin. Vaikka purkaukset ovat äärimmäisen voimakkaita, ne ovat vain millisekuntien kestoisia.

Vielä pari vuotta sitten oli havaittu vain noin 30 nopeaa radiopurkausta. Yhtä lukuunottamatta ne olivat kaikki olleet kertaluontoisia välähdyksiä.

Nyt tutkijat ovat ilmoittaneet tavoittaneensa pelkästään CHIME-teleskoopin avulla jo noin 700 purkausta, joista useat ovat toistuvia.

Uusien havaintojen myötä on paljastunut, että nopeat radiopurkaukset jakautuvat kahteen erilliseen luokkaan - yksittäisiin välähdyksiin ja toistuvasti purkautuviin kohteisiin.

Vertailemalla näitä kahta eri luokkaa keskenään tutkijat ovat pystyneet päättelemään, että molemmat sijoittuvat maailmankaikkeuteen suunnilleen samalla tavalla.

Pieniä viitteitä on myös siitä, että kumpikin purkaustyyppi esiintyy tyypillisesti vaatimattomasti magnetisoituneissa ympäristöissä.

Tilastollista eroa on kuitenkin pulssien kestoissa: toistuvat purkaukset kestävät keskimäärin hieman pidempään. Tämä voi viitata siihen, että erityyppisten purkauksien taustalla olevat mekanismit poikkeavat toisistaan.

Vaikka tietämyksemme nopeista radiopurkauksista on kasvanut uusien löytöjen myötä, vielä on vaikea sanoa mitkä mekanismit todennäköisesti ovat niiden taustalla.

Ongelmana ei kuitenkaan ole ideoiden puute, sillä erilaisia teorioita purkausten syntytavoista on niin monta, että tutkijat ovat perustaneet niitä varten oman katalogin. (Nopeista radiopurkauksista lisää seuraavassa Tähdet ja avaruus -lehdessä no 3/2020)