Tutkimuksen tehneen tiimin mukaan kaksoistähden rata on kuitenkin sellainen, ettei se voi olla peräisin Linnunradan keskustasta. Kaksoistähteä eivät myöskään ole tuupanneet matkaan supernovaräjähdykset tai törmäävät tähdet, koska ne olisivat erottaneet tähtiparin toisistaan.

Tutkijat näkevät tällä hetkellä kaksoistähden ainoaksi selitykseksi sen, että se on saapunut kaukana menneisyydessä galaksiimme liittyneestä kääpiögalaksista.

"Tässä tapauksessa kaksoistähden nopeuden vähittäinen kiihtyminen ei olisi hajottanut sitä. Galaksimme ulkoreunat sisältävät monenlaisia tähtivirtoja, joiden uskotaan olevan jäänteitä kääpiögalakseista", sanoo Peter Nemeth, joka johti tutkimusta.

PB3877 ei kuulu mihinkään tunnetuista tähtivirroista. Nemeth ryhmineen yrittää löytää nyt lisää tähtiä samanlaisella radalla. Niiden löytyminen viittaisi hänen mukaansa siihen, että tähtipari on peräisin Linnunradan ulkopuolelta.

Yhtä hämärä kuin kaksoistähden menneisyys on sen tulevaisuus. Mittaustulokset eivät riitä kertomaan, pysyykö kohde Linnunradassamme vai pakeneeko se galaksienväliseen tyhjyyteen.

Simulaatioissa vain kaikkein massiivisin galaksimalli pitää kaksoistähden kiinni galaksissamme, sanoo tutkimukseen osallistunut Andreas Irrgang. "Tämä tekee PB3877:stä erinomaisen kohteen pimeän aineen halon mallien testaamiseen."

Aiheesta lisää phys.org (englanniksi)