Keskustelua raskaiden alkuaineiden kuten kullan ja hopean alkuperästä on käyty tiedeyhteisössä vuosikymmeniä. Pääasiallisesti niiden muodostuksen on ajateltu liittyvän supernovaräjähdyksiin ja neutronitähtien törmäyksiin. 

Ensihavainto jälkimmäisestä syntytavasta saatiin viime syksynä, kun LIGO-gravitaatioaalto-observatorio ja muut teleskoopit pääsivät seuraamaan neutronitähtien kolaria. Yksi havainto ei kuitenkaan vielä kerro, kuinka suuri osuus neutronitähtien törmäyksillä on raskaiden alkuaineiden syntyyn kokonaisuudessaan.

Selvittääkseen raskaiden alkuaineiden alkuperää galaksien mittakaavassa Caltechin tutkijat käyttivät Havaijin Keck-observatoriota. He analysoivat useiden läheisten kääpiögalaksien tähtien koostumuksen.

"Menetelmä perustuu galaktisen arkeologian konseptiin, jossa nykyisten tähtien koostumuksen avulla kaivetaan esiin todisteita menneestä alkuaineiden tuotannosta galakseissa", sanoo Evan Kirby Caltechistä.

"Mittaamalla alkuaineiden suhteiden määriä eri ikäisissä tähdissa pystymme sanomaan, milloin ne muodostuivat galaksissa." 

Tutkimuksessa selvisi, että kääpiögalaksien raskaat alkuaineet ovat pääosin syntyneet myöhään universumin historiassa. Viive kertoo aineiden pääasiallisen lähteenä olevan neutronitähtien törmäykset. Tutkimustiimin mukaan tulos saattaa päteä myös laajemmin maailmankaikkeudessa. 

Aiheesta lisää Caltech (englanniksi)