"Yllättäviin löytöihimme kuuluu, että vuorovesivoimien aiheuttamat tähtien hajoamiset yleistyvät dramaattisesti galaksien törmätessä", selittää James Mullaney Sheffieldin yliopistosta. "Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että törmäykset johtavat suuren tähtimäärän syntymiseen lähellä supermassiivisten mustien aukkojen aluetta samalla kun galaksit yhdistyvät."

Perinteisen käsityksen mukaan tyypillisessä galaksissa tähtiä hajoaa vain 10 000–100 000 vuoden välein keskustan mustan aukon ohituksissa. Galaksien törmäykset ovat kuitenkin sangen yleisiä, ja niissä tähtien tuhoutumisia tapahtuu paljon useammin. Tämä pudottaa keskimääräisen aikavälin galaksia kohden vain satoihin vuosiin.

Tähden hajoaminen saa aikaan valtavasti säteilyä. Mustan aukon ympäristö voi silloin näyttää yhtä kirkkaalta kuin galaksin kaikki muut miljardit tähdet.

Tutkijat arvioivat, että viiden miljardin vuoden kuluttua Linnunradan ja Andromedan galaksin törmätessä tähtien suistumisista mustiin aukkoihin tulee yleisiä myös omassa galaksissamme. Tuolloin tähtiä saattaa tuhoutua 10–100 vuoden välein. Ne saisivat aikaan taivaalle kirkkaamman valoilmiön kuin mitkään nykyisen yötaivaan tähdet tai planeetat.

Aiheesta lisää Sheffieldin yliopisto (englanniksi)