Linnunradan valtaisat kuplat eivät olekaan kuumaa kaasua

Ryhmä tähtitieteilijöitä on avannut galaksimme kiekosta kumpuavien jättikuplien luonnetta. Heidän mukaan niissä on ympäristöään tiheämpää muttei kuumempaa kaasua.

Maaliskuussa Karen Yang Taiwanin Tsing Hua -yliopistosta kirjoitti kollegoineen Nature Astronomyn artikkelissa Linnunradan kaasupullistumien alkuperän olevan "intensiivisesti kiistelty". Yangin ryhmä arveli kuplien aiheutuneen Linnunradan supermassiivisen mustan aukon muinaisesta purkauksesta.

Samassa lehdessä on nyt julkaistu uunituore artikkeli aiheesta. Sen kirjoittajajäsen, Ohion osavaltionyliopiston Smita Mathur uskoo heidän tutkimuksensa olevan ensimmäinen, joka alkaa tuottaa kysymykseen ratkaisua.

Uudessa työssä ammoisten tähtiensyntyryöppyjen katsotaan olevan kuplien muodostumisen taustalla. Tulkinta perustuu kaasussa ilmenneiden alkuaineiden suhteisiin.

Kumpikaan ideoista ei ole uusi. Sen sijaan Mathurin ryhmä teki odottamattoman havainnon pullistumien lämpötilasta. Niitä on pidetty kuumina, mutta tässä analyysissä ne eivät eronneet ympäristöstään.

"Yllätyimme huomatessamme, että lämpötila kuplan alueella ja ulkopuolella oli sama", sanoo Anjali Gupta Ohion osavaltionyliopistosta. Syy siihen, että havaintolaitteet näkevät kuplat niin selvästi, ei olekaan korkea lämpötila vaan kaasun suuri tiheys.

Ilmiön alkuperän selvitys jatkuu. Kuplia erotetaan nykyään kaksi sisäkkäistä tyyppiä, Fermi ja eRosita ne löytäneiden teleskoopien mukaan. Molempien syntymekanismi on kuitenkin sama.

Aiheesta lisää Ohion osavaltionyliopisto (englanniksi)