Keväällä raportoitiin 570 miljoonan vuoden ikäisessä universumissa sijaitsevasta mustasta aukosta, joka oli tuolloin kaukaisin tunnettu tämän tyypin kohde. Nyt löydetty aukko pistää 100 miljoonalla vuodella paremmaksi – me näemme sen sellaisena kuin se oli 470 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen.

Musta aukko sijaitsee UHZ1-nimisessä galaksissa, joka näkyy mitättömänä pisteenä Webb-avaruusteleskoopin kuvassa. Chandra-röntgenteleskooppi havaitsi kohteesta tulevan röntgensäteilyä, mikä on signaali ainetta aktiivisesti syövästä supermassiivisesta mustasta aukosta.

Astronomit eivät vielä tiedä, kuinka mustat aukot ilmaantuivat varhaiseen universumiin. Ovatko ne muodostuneet supernovaräjähdyksissä, mikä tarkoittaisi niiden syntyvän 10–100 Auringon massaisina? Vai saivatko ne kenties alkunsa avaruuden kaasupilven romahtaessa kasaan, jolloin ne olisivat alussa 10 000–100 000 Auringon massaisia?

Tutkijoiden mukaan todisteet viittaavat vahvasti, että UHZ1:n musta aukko syntyi jälkimmäisellä tavalla.

Sen 10–100 miljoonan Auringon massa vastaa suurin piirtein galaksin kaikkien tähtien massaa. Tämä on aivan eri luokkaa verrattuna lähiuniversumin galaksien keskustojen mustiin aukkoihin, jotka tyypillisesti ovat massaltaan vain prosentin kymmenyksen tähtien kokonaismassasta.

Nuorella iällä saavutettu suuri massa yhdessä muiden ominaisuuksien kanssa kielii muodostumisesta valtaisan kosmisen kaasupilven romahduksessa.

Aiheesta lisää Chandra X-Ray Observatory (englanniksi)