Käsityksemme galaktisesta naapurustostamme on muuttunut radikaalisti viimeisten kymmenen vuoden kuluessa. 

"Aiemmin ajattelimme kuuluvamme tasapainoiseen järjestelmään, jossa pienet galaksit ovat isoveljensä Linnunradan kiertolaisia”, selittää François Hammer Pariisin observatoriosta.

”Sitten kaikki muuttui, aivan kaikki. Nyt ajattelemme, että kääpiögalaksit ovat saapuneet kuvaan vasta hiljattain ja ovat Linnunrataa kohti putoavalla radalla."

Oman galaksimme Linnunradan ympäristöstä tunnetaan nykyään jo 46 kääpiögalaksia. Useimmat näistä olivat tuntemattomia reilu vuosikymmen sitten, ja arviolta parikymmentä on yhä löytymättä.

Kokoerot ovat valtavia. Pienimmissä kääpiögalakseissa on vain tuhat tähteä. Tätä voi verrata Linnunradan kenties 150 miljardiin tähteen.

Asteittain on valjennut, että suurin osa seuralaisgalakseista ei ole Linnunradan painovoimassa kiinni. Toisaalta monet niistä päätyvät galaksimme murskaamiksi.

”Linnunradan vuorovesivoimat ovat valtaisat. Niille on luonteenomaista hävittää lähistön kohteita, puristaa niitä tuhoutumiseen asti ja venyttää ne virraksi”, Hammer kuvailee

Aiheesta lisää uusimmassa Tähdet ja avaruus -lehdessä 5/2023.