Jättiläistähtien synty ei näytä vastaavan teorioita

Alma-teleskooppi on onnistunut havaitsemaan 800 ainetiivistymää, joista uskotaan kehittyvän suurimassaisia tähtiä. Resepti jättiläistähden muodostumiselle ei vaikuta vaativan erityisen massiivista ainepilveä. 

"Olemme näyttäneet aiempia tutkimuksia paremmalla varmuudella, että suurimassaisten tähtien kasvu eroaa pienimassaisista", sanoo Kaho Morii.

Yllättäen 99 prosentin tutkituista tähtialkioista ei havaittu omaavan poikkeuksellisen suurta ainekiekkoa, jollaisen on perinteisesti ajateltu mahdollistavan massiivisen tähden synty. Sen sijaan tutkijoiden huomio kiinnittyi toiseen seikkaan.

Ryhmän mukaan näyttää siltä, että syntymässä olevan tähden ympäristössä kaasun ja pölyn tiivis pakkautuminen on niiden kokonaismassan sijaan kriittinen tekijä tähden kehittymisessä suurimassaiseksi.

"Voimme myös päätellä, että ainepilvien tiiviimmät keskittymät joukkioina pystyvät kasvamaan muita tehokkaammin keräämällä ympäröivää ainetta", Morii jatkaa.

Pienimassaisten tähtien kohdalla arvioidaan, että 30–50 prosenttia alkuperäisen tiivistymisytimen massasta jää syntyvään tähteen. Loppu aine hajaantuu ympäristöön. Suurimassaisiksi kehittyvillä tähtialkioilla hyödysuhde massan keräämisessä ympäristöstään vaikuttaa pareremmalta.

Aiheesta lisää ALMA (englanniksi)