Havaintojen tavoitteena oli tutkia kaasun ja pölyn koteloita, jotka ympäröivät prototähtiä. Samalla tutkittiin tähtituulten ja suihkujen synnyttämiä onkaloita.

Tutkijat havaitsivat, että prototähtiä ympäröivät onkalot eivät näyttäneet kasvavan prototähtien kehityksen edessä. Myöskään prototähtiin kerääntyvän massavirran väheneminen ajan myötä ei pysty selittämään koteloiden vähittäistä katoamista.

Oheisessa kuvassa on prototähti HOPS 181:n ympäristöä. Prototähti itsessään piilottelee kuvan keskellä paksujen kaasu- ja pölypilvien takana. 

Kuvassa kello 11:n suuntaan kohdistuva kaari on todennäköisesti prototähdestä purkautuvan ainevirtauksen muovaama. Purkaussuihkut syntyvät tähden magneettisten napojen suuntiin. Samalla ainetta putoaa prototähteen sitä ympäröivästä kiekosta spiraalin lailla.

Orionin suuri kaasusumu, Messier 42, sijaitsee meistä noin 1 300 valovuoden etäisyydellä. Tämä näyttävä, Orionin vyön alapuolelta löytyvä sumu on oivallinen havaintokohde kiikareilla tai kaukoputkella. Orionin tähdistö löytyy nyt keskitalvella iltaisin etelän suunnalta. 

Yksi tarkimpia siitä Orionin kaasusumusta julkaistuja kuvia on Hubblen 20 vuoden takainen kuvapanoraama. Sumun ydinosia voi tarkastella myös Webb-avaruusteleskoopin infrapunakuvasta vuodelta 2023.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)