Järjestelmästä löytyi ensin kaksi tähteä. Ne ovat niin lähekkäin, että tähtien kaasukehien ulko-osat ovat yhtyneet. Kyse on silti erillisistä kohteista, sillä maapallolta katsottuna ne peittävät toisensa aina muutaman tunnin välein.

Tämän jälkeen samalta alueelta paljastui toinen tähtipari. Myös nämä tähdet joutuvat säännöllisesti toistensa varjoon. Niiden keskinäinen etäisyys on noin 3 miljoonaa kilometriä eli suunnilleen kaksi Auringon halkaisijaa.

Tähtiparit sijaitsevat noin 21 miljardin kilometrin päässä toisistaan. Matka vastaa reilua kolmea Auringon ja Pluton välistä etäisyyttä.

Nelikkoa tutkittiin vielä spektroskopian avulla, jotta yksittäisten tähtien ominaisuuksia voitiin analysoida tarkemmin. Spektroskopiassa valo hajotetaan eri aallonpituuksiin. Tämä menetelmä paljasti yllättäen vielä viidennen tähden, joka sijaitsi alle 2 miljardin kilometrin päässä viimeksi löytyneestä kaksikosta.

Löydöstä kerrottiin Walesissa pidettävässä tähtitieteilijöiden kokouksessa.

Katso tähtijärjestelmää kuvaava kaavio

Aiheesta lisää RAS (englanniksi)