Kaukaisimmasta nyt tutkitusta blasaarista havaittu säteily lähti matkaan, kun maailmankaikkeudella oli ikää vain kymmenes nykyisestä.

"Nuoruudestaan huolimatta nämä kaukaiset blasaarit sisältävät joitakin massiivisimmista tunnetuista mustista aukoista", selittää Roopesh Ojha Nasasta. "Niiden kehittyminen niin aikaisin kosmisessa historiassa haastaa nykykäsityksen supermassiivisten mustien aukkojen muodostumisesta ja kasvusta."

Ei ole tarkkaan tiedossa, miten mustat aukot onnistuivat kasvamaan niin nopeasti. Perinteisesti on ajateltu, että niiden kotigalaksit ahmivat törmäysten kautta pienempien galaksien ainetta.

Nasa esittelee blasaarien toimintaa ja sijainteja taivaalla myös videolla.

Blasaarissa lähes valonnopeudella meihin päin liikkuva suihku nostaa kohteen näennäistä kirkkautta. Siten se voidaan havaita hyvin kaukaa.

Ennen nyt julkaistuja havaintoja kauimmainen Fermi-avaruusteleskoopin havaitsemista blasaareista lähetti säteilynsä matkaan maailmankaikkeuden ollessa 2,1 miljardin vuoden ikäinen. Tutkitut viisi blasaaria lähettivät valonsa matkaan 1,4–1,9 miljardia vuotta alkuräjähdyksen jälkeen.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)