Emme vieläkään täysin tiedä sitä, mikä aikoinaan laukaisi oman planeettakuntamme tiivistymisen.

Vallitsevan teorian mukaan lähellä tapahtunut supernova eli tähden valtava räjähdys sysäsi aurinkokunnan muodostumisen liikkeelle. 

Hiljattain esitetyn uuden teorian mukaan Auringon ja siten myös meidän ihmisten alku ei johdu supernovasta vaan juontaa juurensa valtavaan Wolf-Rayet-tyyppiseen tähteen.

Wolf-Rayet-tähdet ovat noin 40-50 kertaa Aurinkoa massiivisempia. Ne ovat kuumimpia tunnettuja tähtiä ja tuottavat valtavan määrän raskaita alkuaineita.

Syntyneistä raskaista alkuaineista osa lentää voimakkaiden tähtituulien mukana avaruuteen. Samalla tähtituulet myös kolaavat Wolf-Rayet-tähden ympärillä olevaa ainetta muodostaen kuplamaisen rakenteen, jolla on tiheä kuori.

"Tällaisen kuplan kuori on hyvä paikka tuottaa tähtiä", selittää Nicolas Dauphas Chicagon yliopistosta. Dauphasin mukaan 1-16 prosenttia kaikista auringonkaltaisista tähdistä on muodostunut tällä tavalla.

Muuhun galaksiin verrattuna aurinkokunnastamme löytyy poikkeuksellisen paljon alumiini-26-isotooppia. Aikaisemmin on oletettu, että lähellä tapahtunut supernovaräjähdys selittäisi kyseisen erikoisuuden.

Supernovaräjähdykset tuottavat kuitenkin runsaasti myös rauta-60-isotooppia, mutta sitä näyttää olevan aurinkokunnassamme paljon vähemmän. Tutkijoiden mukaan onkin vaikea selittää, miksi supernovaräjähdys olisi tuonut aurinkokuntaamme yhtä tuottamaansa isotooppia muttei toista.

Wolf-Rayet-tyyppiset tähdet sen sijaan tuottavat paljon alumiini-26-isotooppia, mutteivät rauta-60-isotooppia. Tältä kannalta katsoen aurinkokunnan synnyn uusi selitys näyttäisi loksahtavan paikoilleen.  

Mikäli teoria osoittautuu oikeaksi, isotooppien erikoiset suhteet aiheuttanut Wolf-Rayet-jättiläistähti on jo kuollut. Lisäksi se on mahdollisesti romahtanut mustaksi aukoksi. (Aiheesta lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä no 2 tai 3/2018)