"Pöly on todella harmittavaa", selittää Xu Wang Coloradon yliopistosta Boulderista. "Kuupöly tarttuu kaikenlaisille pinnoille – avaruuspukuihin, aurinkopaneeleihin, kypäriin – ja se voi vaurioittaa laitteita."

Osa haastavuudesta liittyy siihen, että kuupöly on sähköisesti varautunutta ja sen vuoksi liimautuu pinnoille. Etenkin hienojakoisinta pölyä on vaikea saada irti pinnoista harjaamalla.

Tutkimuksessa pölyyn suunnattiin tyhjiöolosuhteissa runsaasti matalaenergisiä elektroneja.

"Pöly kirjaimellisesti hyppää irti", kuvailee tutkimukseen osallistunut Benjamin Farr Coloradon yliopistosta.

Ilmiötä esitellään myös hidastetulla videolla.

Havaintojen mukaan pöly irtoaa pinnoilta yleensä parissa minuutissa elektronisädetyksen jälkeen. Keskimäärin menetelmä irrotti 75–85 prosenttia hienojakoisesta pölystä. Se ei siis toistaiseksi poista ongelmaa kokonaan.

Erilaisille puhdistusmenetelmille on tarvetta Nasan Artemis-kuuohjelmassa, jonka pitkäkestoisilla lennoilla on määrä tehdä kuukävelyjä paljon enemmän kuin Apollo-lennoilla.

Koska Kuun pinnalla eroosio on hyvin hidasta, pölyhiukkaset eivät ole hioutuneet läheskään yhtä paljon kuin maapallolla. Tutkijat vertaavatkin pölyä pieniin lasinpalasiin, jotka naarmuttavat mikroskaalassa kaikkea.

Pöly on erityisen haitallista mennessään laitteiden nivelten väliin ja kuluttaessaan pintoja tai jumittaessa liikkuvia osia. Lisäksi se aiheuttaa vaaraa astronauteille samaan tapaan kuin asbesti, jonka terävät kuidut saavat aikaan vaurioita keuhkoihin.

Aiheesta lisää University of Colorado Boulder (englanniksi)