Nämä 6 asiaa Kansainvälinen avaruusasema opetti meille tänä vuonna
Maan ulkopuolella tehdään jatkuvasti valtava määrä eri tieteenalojen tutkimuksia. Tässä kuusi asiaa, jotka olemme tänä vuonna oppineet Kansainvälisen avaruusaseman ansiosta.
Kansainvälinen avaruusasema ISS on tiettävästi maailman kallein tutkimuslaboratorio.
Lontoossa asuva toimittaja Tereza Pultarova listasi hiljattain artikkelissaan muutamia asioita, joita olemme kuluneen vuoden aikana oppineet tämän ISS:n ansiosta.
Ensimmäisenä listalla on yllättävä löytö, jonka mukaan painovoiman puuttuminen tehostaa kantasolujen kykyä uudistua. Ihmiskeho pystyy kantasolujen avulla korjaamaan itseään, joten niiden uskotaan tarjoavan monia huimia mahdollisuuksia tulevaisuuden lääketieteelle.
Mikropainovoima on kuitenkin huono asia ihmisten luustolle, ja pitkään avaruudessa viettäneet astronautit kärsivät luukadosta.
Erään uuden tutkimuksen mukaan niin sanotun vastusharjoittelun lisääminen auttoi säilyttämään luut vahvoina. Lisäksi näyttää siltä, että avaruudessa tapahtuvalle luukadolle erityisesti alttiit henkilöt on mahdollista tunnistaa jo ennen lennolle lähtöä, joten heille voidaan määrätä ylimääräistä kuntoharjoittelua.
Kansainvälisellä avaruusasemalla on tutkittu myös mikrobien kykyä erottaa mineraaleja kiviaineksesta. Euroopan avaruusjärjestön kokeessa avaruudessa olleet mikrobit erottivat malmista lähes kolme kertaa enemmän metallia kuin maapallolle jääneet mikrobit.
Normaalisti metallin erottaminen malmista vaatii suuren määrän voimakkaita kemikaaleja sekä paljon energiaa. Mikrobit voivatkin olla käytännöllinen vaihtoehto, jos joskus haluamme tuottaa Marsissa tai Kuussa metalleja työkaluihin ja rakentamiseen.
Listan neljäs tutkimus pureutuu erikoisiin keijusalamoihin, joita on havaittu purkautuvan pilvistä ylöspäin kohti avaruutta.
Erilaisia keijusalamoita, kuten sinisiä viuhkoja, on vaikea tutkia maanpinnalta käsin, mutta avaruudesta käsin niistä saadaan paremmin tietoa. Avaruusasemaan kiinnitetyn havaintolaitteen tulokset pääsivät hiljattain arvostetun Nature-lehden kansijutuksi.
Viidentenä listalla on sementin valmistukseen liittyvät kokeet. Vaikka sementin mikrorakenne poikkeaa siitä, millaista sementtiä syntyy maanpinnalla, myös avaruudessa sementin valmistaminen näyttää toimivan.
Sementti on betonin tärkein raaka-aine, joka puolestaan suojaa hyvin avaruuden säteilyltä ja pieniltä meteoriiteilta. Tulevaisuudessa avaruudessa tehtyjä eri sementtilaatuja voitaisiin käyttää Marsissa tai Kuussa tukikohtien rakentamiseen.
Listan kuudennessa tutkimuksessa japanilaiset tutkijat kiinnittivät pieniä testikappaleita avaruusaseman ulkopuolelle. Tulosten perusteella colemaniitti-mineraalista tehty päällyste suojasi sen alla olevan testikappaleen lähes kokonaan kaikelta avaruussäteilyn vaikutuksilta.
Nasan mukaan samanlaista päällystettä voitaisiin tulevaisuudessa käyttää paitsi satelliiteissa ja avaruusasemissa, myös esimerkiksi korkealla lentävissä lentokoneissa.
Aiheesta lisää Space.com (englanniksi)