Tutkijaryhmän oletuksen mukaan vesi muodostui kemiallisissa reaktioissa kiviaineksen ja vedyn välillä varhaisen maapallon kaasukehässä. 

Näissä reaktioissa maapallon varhainen runsaasti vetyä sisältänyt kaasukehä reagoi kivien metallioksidien kanssa. Lopputulos reaktiosta oli vettä ja pelkistyneitä metalleja.

Tutkijat suorittivat kokeita, joissa he kuumensivat silikaattikiviä 1200-1400 celsiusasteeseen vetyä sisältävässä ympäristössä.

“Olimme yllättyneitä, kun kokeidemme extrapolointi vihjasi, että satojen valtamerten verran vettä on voinut syntyä tällä tavoin”, sanoo Zachary Sharp New Mexicon yliopistosta.

“Kun katsoo maapallon laajaa veden määrää, on vaikea kuvitella, että se on voinut syntyä 4,5 miljardia vuotta sitten helvettiä muistuttavassa kaasukehässä. Silti näin on voinut tapahtua.”

Tutkimustuloksella on iso merkitys sille, miten eksoplaneettojen olosuhteita ymmärretään. Etenkin maapalloa suurempien kiviplaneettojen veden määrä on aihe, josta ei ole varmaa käsitystä.

Aiheesta lisää University of New Mexico (englanniksi)