Lieksan Ison Mahosaaren jätinkirkko kuvattuna eteläkulmastaan. Kuva Ari Komulainen / Tähdet ja avaruus

Sisä-Suomen ensimmäinen jätinkirkko on löytynyt

Pielisessä sijaitsevasta saaresta on löytynyt jätinkirkko. Tämä on ensimmäinen kerta, kun jätinkirkko on löytynyt Pohjanmaan ulkopuolelta.

Itä-Suomen jätinkirkko löytyi Lieksan Isosta Mahosaaresta. Arkeoastronomiaan erikoistunut helsinkiläinen tähtitieteilijä Marianna Ridderstad tutki kohdetta heinäkuussa. Ridderstadin artikkeli aiheesta julkaistaan tänään ilmestyvässä Tähdet ja avaruus -lehdessä no 6/2013.

Jätinkirkot ovat Suomen tähtitieteellisiä muinaismuistomerkkejä. Niitä tunnetaan Perämeren Suomen puoleiselta rannalta noin 50.

Rakennelma on kooltaan 25 x 18 metriä metriä oleva kehävalli. Se on rakennettu punaisista kivistä useimpien pohjoispohjalaisten jätinkirkkojen tapaan. Rakennelmasta löytyi jätinkirkoille tyypillisiä ympäröiviä röykkiöitä, rakkakuoppia sekä keskuspainanne.

Kehävallin akseli on suunnattu talvipäivänseisauksen auringonnoususta kesäpäivänseisauksen auringonlaskuun. Samaan tapaan suunnattiin myös muun muassa Karnakin suuri temppelikompleksi Egyptissä sekä Englannin Stonehenge. Paikalta löytyi myös merkkejä kivikautisesta leiristä.

"Ulkoisen tarkastelun perusteella kyseessä on aivan selvä jätinkirkko", Ridderstad vahvistaa. "Kehävallin korkeus rannasta, sijainti ja suuntaukset vastaavat täydellisesti tyypillistä jätinkirkkoa."

Jätinkirkot ovat suurikokoisia, ympyrän tai suorakaiteen muotoisia kiviaitauksia. Ne rakennettiin neoliittisella kivikaudella noin 3 000 - 1 800 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Jätinkirkot yhdistetään myöhäiskivikautiseen Pöljän kulttuuriin. Pöljän kansa oli metsästäjä-keräilijöitä, joita asui Kotka-Vaasa -linjan pohjoispuolella aina Lapin eteläosiin saakka.

Löytö antaa tärkeän vihjeen jätinkirkkojen käyttötarkoituksen selvittämiseksi. Aiemmat arkeoastronomiset tutkimukset viittaavat jätinkirkoilla olleen jonkinlainen yhteys rituaaleihin ja uskontoon.  Rakennelmat saattavat liittyä kulttuurin murrokseen, kun maanviljelys alkoi saada alaa metsästäjä-keräilijäkulttuurissa. Jätinkirkkojen avulla voitiin saada kiintopisteitä vuoden kiertoon, mikä helpotti maanviljelystä.

Pöljän kulttuurin tärkein saaliseläin oli hylje, ja sillä saattoi siksi olla myös uskonnollista merkitystä. Koska Perämeren rannikon jätinkirkot on kaikki rakennettu meren rannalle, myös hylkeenpyynnin on arveltu liittyneen rakennelmiin.

Hylkeitä oli jäänyt jääkauden jälkeen loukkuun myös suurimpiin sisäjärviin. Mikäli hylkeenmetsästys liittyi jätinkirkkoihin jotenkin, tähtitieteellisesti suunnattuja kivikehiä pitäisi olla myös suurten sisäjärvien rannoilla. Nyt todella näyttää siltä, että näin on.

"Pielisen jätinkirkko täydentää kuvaamme kivikauden kulttuurista", Ridderstad kuvailee. "Se osoittaa, että jätinkirkot liittyivät hyljestyksen tuomaan vaurauteen ja monumenttien taivassuuntauksiin kaikkialla Pöljän kulttuurin alueella, eivät ainoastaan Pohjanmaalla."

Pysyvä linkki
Samankaltaisia uutisia
Ladataan...
Uusin numero
Uutisarkisto