Osa Maan ilmakehän hapesta matkaa Kuuhun

Rahtunen ilmakehämme happea saattaa karata Kuun pinnalle. Tähän viittaa tuore analyysi vuonna 2008 Kuuta kiertäneen japanilaisen Kaguya-luotaimen mittauksista.

Kun Osakan yliopiston Kentaro Terada kollegoineen kävi läpi luotaimen dataa, he huomasivat alukseen iskeytyneiden happi-ionien olleen poikkeuksellisia viiden päivän ajan joka kuukausi. Ne liikkuivat hitaammin kuin aurinkotuulen mukana matkaavat ionit ja niiden sähkövaraus poikkesi normaalista.

Ilmiö esiintyi aina kun Maa ja Kuu sijaitsivat siten, että Maan magneettikenttä oli kiertolaisestamme nähden aurinkotuulen edessä. Teradan mukaan Auringon hiukkasten saapuminen Kuuhun oli tällöin estynyt ja niiden paikan ottivat Maasta peräisin olevat hiukkaset.

Tutkijatiimi uskoo, että viiden päivän jaksojen aikana havaitut happi-ionit ovat peräisin planeettamme otsonikerroksesta. Auringonvalo hajoittaa otsonia happiatomeiksi, joista osa pääsee pakenemaan avaruuteen. Näitä Kaguya-luotain havaitsi Kuun kiertoradalta.

Otsonin happi saattaa Teradan ja kollegoiden mukaan myös selittää, miksi muutamissa Apollo-astronauttien takaisin tuomissa kuuhiekan muruissa todettiin odottamattomia happi-isotooppisuhteita.

Happi-17 ja happi-18 -isotoopit olivat niissä yliedustettuina universumissamme yleisimpään happi-16-isotooppiin nähden. Tutkimusten perusteella myös otsonikerroksemme happiatomien suhde on vääristynyt samalla tavalla.

Teradan ryhmä spekuloi, että miljardien vuosien takainen ilmakehämme saattaa itse asiassa olla säilöttynä kuuperässä.

Aiheesta lisää Science (englanniksi)