"Metsät toimivat kaksisuuntaisina maanteinä ilmastojärjestelmässä", selittää tutkimusta johtanut Nancy Harris Maailman luonnonvarainstituutista. "Kun näemme yksityiskohtaisesti, missä kehitystä tapahtuu metsien päästöissä ja nieluissa, se lisää läpinäkyvyyttä metsiin liittyvään ilmastopolitikkaan."

Menetelmä yhdistää satelliittimittauksiin myös maanpinnalta tehtyjä raportteja sekä ilmasta käsin tehtyjä mittauksia. Tätä pidetään tärkeänä, jotta tilannetta pystytään seuraamaan luotettavasti ilman kansallisia poliittisia vaikuttimia.

Toisaalta tutkijat myöntävät, että kaikkiin arvioihin liittyy aina epävarmuuksia. Järjestelmä salliikin lähdedatan jatkoanalyysin ja tarkentamisen menetelmien kehittyessä.

Julkaistussa kartassa erottuvat etenkin Brasilian ja Kaakkois-Aasian sademetsäalueilla tapahtuneet metsien hiilivarantojen vähenemiset. Hiilinieluja on näkyvissä etenkin Venäjällä ja Kanadassa.

Nasan satelliiteista etenkin syyskuussa 2018 laukaistun ICESAT-2:n lasermittaukset ovat tärkeässä roolissa. Myös Kansainvälisen avaruusaseman GEDI-instrumentti antaa kattavaa tietoa metsien muutoksista.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)