Maan ilmakehän happi on selvä merkki täällä olevasta elämästä. Jos satumme löytämään yhtä paljon happea jonkin kaukaisen planeetan kaasukehästä, siellä saattaa hyvinkin olla myös elämää.

Uuden tutkimuksen mukaan maapallon happirikas kaasukehä ei ole kuitenkaan tähtitieteen mittapuulla kovin pitkäikäinen.

Analyysi ennustaa, että miljardin vuoden päästä planeettamme kaasukehän hapesta ei ole paljoakaan jäljellä.

Aurinkomme kirkastuu ikääntyessään, ja tämä muuttaa hiilidioksidin kiertoa planeetallamme. Pitkällä aikavälillä säteilyn lisääntyminen aiheuttaa hiilidioksidin vähentymistä kaasukehässä.

Koska happea tuottavat kasvit käyttävät hiilidioksidia kasvamiseen, tapahtumaketju johtaa kasvien ja siten hapen dramaattiseen vähenemiseen. Elämä ei loppuisi maapallolla, mutta sitä olisi merkittävästi vähemmän.

Jos ihmiskunta on tuolloin vielä olemassa, pystyisimme toki helposti tarvittaessa tuottamaan lisää hiilidioksidia kaasukehään. Muilla elinkelpoisilla planeetoilla ei kuitenkaan välttämättä ole teknologiaa käyttäviä lajeja.

"Tuloksillamme on merkittäviä vaikutuksia siihen, miten etsimme elämää maapallon kaltaisilta eksoplaneetoilta", kirjoittavat Kazumi Ozaki ja Christopher Reinhard. He toimivat Nasan koordinoimassa NExSS-tutkimusverkossa.

"Havaintomme viittaa siihen, että kaasukehän hapettuminen ei ole pysyvä olotila elinkelpoisissa maailmoissa, joissa on happea tuottavaa yhteyttämistä."

Aiheesta julkaistu tutkimus (englanniksi)