Merenpohjan topografiaa Tyynen valtameren keskiselänteellä. Tolstoyn ryhmä yhdistää korkeusjaksot Maan radan vaihteluihin. Kuva Haymon et al. / NOAA-OE / WHOI

Maan radan muutoksilla saattaa olla yhteys tulivuoritoimintaan

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan valtamerten keskiselänteiden tulivuoritoiminta kasvaa ja hidastuu karkeasti 100 000 vuoden sykleissä.

Sykli sopii pituudeltaan melko hyvin maapallon radan muuttumiseen ympyrämäisemmän ja ellipsimäisemmän välillä. Myös jääkausien syklit ajoittuvat noin 100 000 vuoteen.

"Yleisesti valtamerten keskiselänteitä on pidetty pieninä ja merkityksettöminä tekijöinä hiilisykliin, koska niitä on pidetty tasaisesti toimivina", selittää Maya Tolstoy New Yorkin Columbian yliopistosta.

"Mikäli niillä on ajanjaksoja, jolloin tulivuoritoiminta kasvaa tai laskee huomattavasti, saattaa tällä olla suurempi vaikutus kuin olemme ajatelleet."

Tulokset perustuvat merenpohjan laavakerrosten tutkimukseen. Mannerlaatat liikkuvat tasaisella vauhdilla. Siksi merenpohjan korkeussuhteet kertovat siitä, miten paljon uutta kiviainesta eli keskiselänteestä tullutta laavaa on minäkin ajanjaksona tullut maapallon sisuksista.

Tolstoyn ryhmä tutki myös 10 viime aikojen vulkaanista purkausta merenpohjalla. Heidän mukaansa aktiivisuus oli suurimmillaan silloin, kun Kuun ja Auringon aiheuttamat vuorovesivoimat olivat pienimmillään. 

Maapallon pitkän aikavälin ilmastosyklejä on tutkittu paljon eikä niiden aiheuttajista olla täysin yksimielisiä. Milankovićin jaksoina tunnetut 21, 41 ja 100 tuhannen vuoden syklit ovat niistä selvimmät ja pisin niistä vaikuttaa eniten jääkausiin.

Esimerkiksi vuonna 2013 ilmestyneessä tietokonesimulaatiossa näiden syklien selityksenä pidettiin Maan radan ja akselikulman muutosten lisäksi vain meri- ja ilmanvirtauksia.

Aiheesta lisää American Geophysical Union (englanniksi)

Pysyvä linkki
Samankaltaisia uutisia
Ladataan...
Uusin numero
Uutisarkisto