Tutkijat ovat analysoineet 565 miljoonaa vuotta sitten kiteytyneitä mineraaleja. Kiteet sisältävät pieniä magneettisia sauvoja, joiden suuntautuminen paljasti maapallon tuolloisen magneettikentän vahvuuden.

"Pienet magneettiset hiukkaset ovat ihanteellisia magneettikentän tallentajia", toteaa John Tarduno Rochesterin yliopistosta New Yorkista.

Tulosten perusteella kotiplaneettamme magneettikentän voimakkuus oli tuolloin ainoastaan kymmenesosa nykyisestä. Lisäksi magneettikentän napojen vaihtelua tapahtui paljon nykyistä useammin.

Tardunon mukaan planeettamme oli kriittisessä pisteessä ja vaarassa menettää magneettikenttänsä kokonaan. Kiinteän rautaytimen muodostuminen saattoi olla ratkaiseva tapahtuma, joka pelasti tilanteen.

Eräiden spekulaatioiden mukaan poikkeuksellisen heikko magneettikenttä ja sen myötä kohonneet avaruussäteilyn tasot olisivat voineet olla vastuussa jonkin verran myöhemmin alkaneesta kambrikauden lajiräjähdyksestä. Tuolloin eläinlajisto monimuotoistui nopeasti. 

Uudet tulokset julkaistiin tällä viikolla ilmestyneessä Nature Geoscience -lehdessä.

Aiheesta julkaistu tutkimus (englanniksi)