Ruotsalaiset tutkijat ovat analysoineet astronauttien 1970-luvulla Kuusta keräämiä kiviä. Tulosten perusteella ainakin yhden kiven kiteet ovat muodostuneet ympäristössä, jossa on oudon paljon happea.

Suhteellisen happirikas ympäristö saattaakin viitata siihen, että kivi on alkujaan maapallolta. Lisäksi kivi muodostui matalassa lämpötilassa ja korkeassa paineessa.

"Jos se muodostui Kuussa, sen on täytynyt muodostua 167 kilometrin syvyydessä", toteaa Ruotsin luonnontieteellisessä museossa työskentelevä Jeremy Bellucci.

Belluccin mukaan edes massiivisen törmäyksen ei pitäisi pystyä kaivamaan näin syvällä olevia kiviä kiertolaisemme pinnalle, josta se löytyi.

On kuitenkin täysin mahdollista, että kivi muodostui Kuussa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Belluccin mielestä yksinkertaisin selitys on silti se, että kivi tuli maapallolta.

“Maapalloon on osunut monia isoja kappaleita. On kuviteltavissa, että jokin noista törmäyksistä on heittänyt materiaa niin kauas, että se on paennut planeettamme tiukasta otteesta ja matkannut Kuuhun", selittää William Bottke SwRI:stä.

Jos ruotsalaisten epäily osoittautuu oikeaksi, kyseessä on vanhin löydetty maapallon kivi.

Aiheesta julkaistu tutkimus (englanniksi)