Tutkija Jyri Näränen uuden radioteleskoopin parvekkeella. Kuva Jukka Lariola

Kirkkonummelle rakentuu uusi teleskooppi ja satelliittilaser

Paikkatietokeskuksen tutkimusasema Metsähovissa on saamassa uuden radioteleskoopin sekä satelliittilaserin. Laitteiden myötä Metsähovista tulee yksi moderneimmista geodeettisista havaintoasemista maailmassa.

Kirkkonummella sijaitsevan Metsähovin tuorein radioteleskooppi pystytettiin viime vuonna. Se kuitenkin odottaa vielä vastaanotinta, jota rakennetaan Yebesin observatoriossa Espanjassa.

Teleskooppi painaa kaikkine osineen ja vastapainoineen yli 70 tonnia. Lautasantenni pyörähtää silti ympäri 15 sekunnissa ja samalla kääntyy vaaka-asennosta pystysuoraan. Hätätilassa teleskooppi pysähtyy täydestä vauhdista sekunnissa.

"Kun ensimmäisen kerran näin teleskoopin kääntyvän, oli päällimmäisenä epäusko omiin silmiin. Eihän 70 tonnia kylmää rautaa ja alumiinia voi pyörähtää noin nopeasti”, kertoo Paikkatietokeskuksen osastonjohtaja Markku Poutanen.

Metsähoviin tuleva uusi satelliittilaser lähettää 2 000 pulssia sekunnissa. Pulssien kulkuaika satelliittiin ja takaisin mitataan sekunnin biljoonasosien tarkkuudella. Näin paikannussatelliittien etäisyyksiä pystytään määrittämään äärimmäisen tarkasti.

Uudet laitteet tulevat osaksi noin tuhannen havaintoase­man muodostamaa verkkoa, jolla ylläpidetään maailman koordinaattijärjestelmää. Metsähovin kaltaisia monia havaintolaitteita käsittäviä perusasemia on kuitenkin vain tusinan verran. Metsähovin kehittämisen taustalla onkin vuosikymmenien työ, jossa tätä koordinaattijärjestelmää viritetään huippuunsa.

Järjestelmän tarkentumisen myötä älypuhelin osaa kohta kertoa sijaintinsa metrien sijaan jopa senttien tarkkuudella.

"Kartat ovat olleet jo pitkälti toistakymmentä vuotta satelliittipohjaisessa järjestelmässä. Uusia sovelluksia tulee jatkuvasti. Sisätilapaikannus, automaattisesti liikkuvat autot, joukkoistamista hyödyntävät sovellukset...", Poutanen luettelee. "Osaammeko edes kuvitella, mihin tätä mahdollisuutta voi tulevaisuudessa käyttää?"

Poutanen nostaa esiin myös varsinaisen tieteellisen tutkimuksen saamat hyödyt.

"Valtamerten pinnannousu on tällä hetkellä noin kolme millimetriä vuodessa, joten sentin virhe mittaustarkkuudessa olisi katastrofaalinen. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien ilmiöiden seuranta edellyttää millimetrin paikannustarkkuuden saavuttamista, mihin on jo päästy."

Aiheesta lisää perjantaina julkaistavassa Tähdet ja avaruus -lehdessä 4/2019.

Pysyvä linkki
Samankaltaisia uutisia
Ladataan...
Uusin numero
Uutisarkisto