Virolaisen Jüri Pladon vetämän ryhmän löytö julkaistiin Meteoritics & Planetary Science -julkaisussa eilen.

"Tämän löydön jälkeen Suomi nousee kraatteritiheydessä maailman kärkeen ja tämä tulee varmasti herättämään kansainvälistä kiinnostusta alan tutkijapiireissä", tutkimuksessa mukana ollut Satu Hietala GTK:sta toteaa. 

Varhaisimmat arviot törmäyskraatterin olemassaolosta saatiin jo viime vuosikymmenellä geofysikaalisista kartoituksista, joissa alueella havaittiin esimerkiksi ympyränmuotoinen magneettinen poikkeavuus.

Kraatterin olemassaolo kuitenkin varmistui vasta viime kesänä otetuista näytteistä, joista analyysissa löytyi pirstekartioita ja kvartsin shokkilamelleja.

"Ratkaisevaa oli se, että ensimmäiset selvät pirstekartiot löydettiin, kyse oli oikeastaan yhdestä ratkaisevasta lohkareesta. Siis melkoista tuuria oli", Hietala kertoo.  

Pirstekartiot ovat törmäyksen paineshokissa syntyviä rakenteita kiviaineksessa ja niitä pidetään yleisesti yhtenä varmimmista todisteista törmäyskraatterin tunnistamisessa.

Törmäyskraatteri on kokonaan Summanen-järven peittämänä. Järvi on kooltaan noin 8 kilometriä pitkä ja 4 kilometriä leveä ja sen syvin kohta on 41 metriä. Syvimmät alueet sijoittuvat juuri löydetyn kraatterin alueelle.

Löydön tehnyt tutkijaryhmä ei esitä omaa arviota kraatterin iälle. Aiemmin tutkittujen näytteiden perusteella alueella esiintyy jopa 1,8 miljardin vuoden ikäistä kiveä. "Jatkossa yritämme saada ajoitettua rakennetta. Haluamme tietää, koska törmäys on tapahtunut", Hietala sanoo. 

Kyseessä on kahdestoista Suomesta löydetty törmäyskraatteri. Suomen tunnetuista törmäyskraattereista ensimmäisenä löytyi 17 kilometrin läpimittainen Lappajärvi.

Maamme törmäysjäljistä ainoa harrastajien löytämä (ks. Tähdet ja avaruus, 1/2004) on vähintään 14 kilometrin kokoinen Keurusselkä.  

Aiheesta lisää Meteoritics & Planetary Science -lehti  (maksumuurin takana)

Suomessa aiheesta kertoi ensimmäisenä Tiedetuubi   

Uutiseen on lisätty Satu Hietalan kommentit 26.6. klo 11.55.