Jää säilytti todistusaineiston - rajuimmat purkaukset Auringosta sattuivat 775 ja 994

Kansainvälinen tutkimus on vahvistanut todisteet viime vuosituhanten voimakkaimmista tunnetuista aurinkomyrskyistä. Äärimmäiset purkaukset Auringosta osuivat maapalloon vuosien 774-775 ja 993-994 paikkeilla.

Muutama vuosi sitten havaittiin merkit kyseisten vuosien kohdalta puunäytteisiin varastoituneesta radioaktiivisesta hiilestä. Nyt samat merkit on todistetusti havaittu myös sekä Grönlannin että Etelämantereen jääkairausnäytteistä. Tutkimus ilmestyi tällä viikolla Nature Communications -julkaisussa.

"Mikäli tällaiset valtavat aurinkomyrskyt osuisivat maapalloon tänään, niillä olisi tuhoisat vaikutukset sähkönjakeluun, satelliitteihin ja tietoliikenteeseen", arvioi Raimund Muscheler Lundin yliopistosta.

"Nämä kaksi myrskyä ylittivät rajusti mitkään havaintovälineiden aikakaudella mitatut määrät. Havaintojen perusteella tulisi arvioida uudelleen aurinkomyrskyjen riskit", hän painottaa.

Suurin tapahtuessaan mitattu aurinkomyrsky oli Carringtonin myrskynä tunnettu tapaus. Vuonna 1859 se aiheutti Karibialla asti näkyneitä revontulia ja indusoitunut virta tuhosi lennätinlaitteistoja. Nykyään vastaava myrsky aiheuttaisi vaurioita sähkönjakeluverkkoihin mantereen laajuisilla alueilla. Se voisi vaurioittaa myös merkittävää osaa Maata kiertävistä satelliiteista.

Vain pieni osa Auringosta lähtevistä hiukkaspurkauksista suuntautuu maapalloa kohti. Niiden ennustaminen etukäteen on äärimmäisen vaikeaa ja voimakkaita aurinkomyrskyjä voi sattua missä vaiheessa Auringon pilkkusykliä hyvänsä.

Aiheesta lisää Lund University (englanniksi)