Suomen kamaralta ei löydy yhtään viime jääkauden jälkeen muodostunutta törmäyskraatteria, kun taas Virossa niitä on useampi. Tunnetuimmat naapurimme kraatterit ovat Kaali ja Ilumetsa, jotka molemmat koostuvat useasta kraatterista samalla alueella.

Kumpikin muodostelma on kiistatta tuhansia vuosia vanha. Ajoittaminen on kuitenkin hankalaa puuhaa, ja viime vuosiin saakka esimerkiksi Kaalin kraatterin eri lähteistä arvioitu ikähaarukka on ollut lähes 7 000 vuotta leveä.

Exeterin yliopistossa Iso-Britanniassa työskentelevän Anna Losiakin johtama tutkijatiimi löysi hiljattain keinon määrittää Viron kraattereiden iät tarkasti. Kaalin ja Ilumetsan alueilla tehdyt kaivaukset paljastivat pienen pieniä hiiltyneen puun palasia, jotka olivat selvästi levinneet kraatterista paiskautuneen aineksen mukana.

Todennäköisin vaihtoehto hautautuneen hiilen alkuperälle ovat törmäyksen kuumuudessa ja paineessa kärventyneet puut.

Törmäyksen aikaan muodostuneet hiilenpalaset tallensivat kraatterin muodostumisen hetken täsmällisesti. Iänmäärityksen tarkkuuden sanelivat ainoastaan radiohiiliajoituksen virherajat.

”Kun löysimme hiiltä törmäyksen kasaamasta maa-aineksesta, löysimme itse asiassa palasia törmäyksessä kuolleesta organismista. Siten ikäarvio tarkentui merkittävästi”, Losiak toteaa.

Radiohiiliajoitus osoitti Kaalin kraatterin suhteellisen nuoreksi, noin 3 200-vuotiaaksi. Ilumetsan pääkraatteri on hieman vanhempi, sillä se syntyi jo 7 000–7 170 vuotta sitten.

Anna Losiakin haastattelu Viron törmäyskraattereista julkaistaan tänään ilmestyvässä Tähdet ja avaruus -lehdessä 4/2018.