"Löytömme viittaa siihen, että mikrobielämä oli tuolloin jo monimuotoista", New South Walesin yliopiston Martin Van Kranendonk kertoo. "Monimuotoisuudesta voidaan päätellä, että elämä alkoi Maassa ensimmäisten satojen miljoonien vuosien aikana."

Kyse on kivessä näkyvistä kerrostuneista muodostumista, jotka muistuttavat sinileväyhdyskuntien stromatoliiteiksi kutsuttuja rakenteita.

Van Kranendonkin mukaan muut todisteet pönkittävät tulkinnan houkuttelevuutta. Sen lisäksi että 1–4 senttimetriä korkeat muhkurat kivessä näyttävät stromatoliiteilta, kivi on ulkonäkönsä perusteella myös syntynyt ympäristössä, missä stromatoliitteja tavataan tänä päivänä eli matalassa meressä. Lisäksi kivi sisältää karbonaattimineraaleja, jotka ovat tavallisia nuorissa stromatoliiteissa.

Kaikki eivät silti ole vakuuttuneita. Abigail Allwood Nasan JPL:stä pitää 220 miljoonaa vuotta nuorempia Australiasta löydettyjä elämän merkkejä varmempina todisteina varhaisista pieneliöistä. Nasan tulevaa Marsin näytteenhakulentoa silmällä pitäen Grönlannin löytö voi kuitenkin palvella hyödyllisenä testinä sille, mikä riittää todisteeksi elämästä.

Aiheesta lisää Nature (englanniksi)