Asteroiditörmäykset käynnistivät mannerlaattojen liikkeen

Maapallolle iskeytyneet asteroidit ovat voineet saada maankuoren liikkeelle. Uusi tutkimus haastaa vanhan teorian, jonka mukaan varhaisella maapallolla ei esiintynyt mannerlaattojen vaeltamista.

Kotiplaneettamme pinta jakaantuu useisiin mannerlaattoihin, jotka ovat jatkuvassa, joskin erittäin hitaassa liikkeessä toistensa suhteen. Liike aiheuttaa maanjäristyksiä ja muokkaa planeettamme pintaa muun muassa synnyttämällä vuoristoja.

Nykykäsityksen mukaan Maan sisus oli aluksi liian kuuma laattatektoniikalle. Siksi mekanismi alkoi toimia vasta noin kolme miljardia vuotta sitten. Nature Geoscience -lehdessä julkistun uuden tutkimuksen perusteella laattatektoniikka saattoi kuitenkin alkaa vähintään puoli miljardia vuotta aiemmin.

"Väitämme, että geologiset havainnot viittaavat muutamaan aiempaan laattatektoniikan keskeytyneeseen yritykseen", toteaa Craig O’Neill Macquarien yliopistosta Australiasta.

Selittääkseen geologiset havainnot O’Neill kollegoineen käänsi katseensa taivaalle. He simuloivat, mitä tapahtuisi, jos eri kokoiset asteroidit törmäisivät maapalloon.

Tulosten perusteella yksittäinen törmäys voisi synnyttää niin sanotun maankuoren alityöntöalueen, joka pysyisi aktiivisena kymmenen miljoonaa vuotta. Aika ei ole geologisesti kovin pitkä, mutta toisaalta aurinkokunnan alkuaikoina planeettamme otti usein osumia taivaallisista kivistä.

Maapallon mannerlaattojen historia saattaa siis jakaantua kahteen osaan. Aluksi oli pelkästään asteroiditörmäysten synnyttämiä väliaikaisia alityöntöalueita. Vasta noin kolme miljardia vuotta sitten planeettamme sisus oli jäähtynyt riittävästi, jotta globaali laattatektoniikka pääsi kunnolla käyntiin.

Aiheesta lisää Macquarien yliopisto (englanniksi)