Noin 85 prosenttia maailmankaikkeuden massasta on niin sanottua pimeää ainetta. Koska pimeä aine ei säteile eikä ime valoa, sitä ei voi nähdä samalla tavalla kuin meille tuttua ainetta.

Pimeä aine kuitenkin vaikuttaa painovoiman välityksellä. Se voi muun muassa taivuttaa läheltään kulkevaa valoa.

"Pimeä aine vääristää hieman takanaan näkyvää kuvaa. Efekti on vähän samanlainen kuin lukisi sanomalehteä viinilasin pohjan läpi", selittää Edward Taylor Swinburnen teknillisestä yliopistosta.

Havaitsemalla galaksien kuvien vääristymistä tutkijat voivat laskea niiden suunnassa olevan pimeän aineen määrän. Tätä tekniikkaa on jo pitkään käytetty galakseja ympäröivien pimeän aineen halojen kartoittamiseen.

Parantaakseen tulostensa tarkkuutta tähtitieteilijät tekivät uudessa tutkimuksessaan havaintoja myös siitä, kuinka samat galaksit pyörivät. 

"Koska tiedämme, miten tähtien ja kaasun pitäisi liikkua galaksissa, tiedämme karkeasti, miltä galaksin kuuluisi näyttää", kertoo Pol Gurri Swinburnen teknillisestä yliopistosta.

Nopeustieto mahdollisti jopa kymmenen kertaa tarkemmat tulokset kuin pelkkää galaksin kuvaa tutkimalla olisi voitu saada.

"Toivomme, että uusi tapamme nähdä pimeää ainetta auttaa meitä saamaan selvemmän käsityksen pimeän aineen jakautumisesta sekä siitä, millainen rooli sillä on galaksien muodostumisessa", Gurri kertoo.

Aiheesta lisää RAS (englanniksi)