Tähän nykyteoriat haastavaan näkemykseen päätyi Max Planck -instituutin Thomas Janka kollegoineen. Tulos julkistettiin Physical Review Letters -lehdessä.

Alkuräjähdyksessä syntyi vain kahta kevyintä alkuainetta, vetyä ja heliumia. Tähdissä näistä fuusioituu raskaampia alkuaineita. Tavallisilla menetelmillä tähdet voivat kuitenkin tuottaa aineita vain suunnilleen rautaan saakka. Painavammat alkuaineet kuten kulta ja lyijy tarvitsevat siis jonkun muun mekanismin syntyäkseen.

Tähän asti supernovaräjähdysten on arveltu pystyvän rakentamaan kaikki loput aineet. Jankan tutkimusten mukaan supernovat eivät kuitenkaan tuota riittävästi raskaiden aineiden muodostamiseen vaadittavia vapaita neutroneita, ja siksi alkuaineita voisi syntyä ainoastaan tinaan asti.

Janka ehdottaa, että loput alkuaineet olisivat voineet muodostua esimerkiksi romahtaneiden tähtien törmätessä toisiinsa.

Ryhmän havaintoa on kritisoitu tuoreeltaan siitä, että tutkimuksessa mallinnettiin vain pieniä supernovia. Suurten supernovien kohdalla vapaita neutroneita saattaisi siis edelleen syntyä riittävästi myös kaikkein raskaimpien alkuaineiden muodostamiseksi.

Thomas Janka ei usko kritiikkiin. Hänen mukaansa suuretkin supernovat todennäköisesti noudattavat samaa kaavaa.

Aiheesta lisää New Scientist (englanniksi)

Max Planck -instituutin ryhmän tutkimus (englanniksi)