"Tietenkin toivoimme havaitsevamme jotain uutta fysiikkaa havainnoissa, mutta valitettavasti totesimme standardimallin tapansa mukaan selviytyvän testeissä", kuvailee IceCuben päätutkija Francis Halzen.

Nature-julkaisussa ilmestyneissä tuloksissa käsiteltiin vuoden dataa ja 10 800 yksittäistä neutriinoihin liittyvää vuorovaikutustapahtumaa.

Suurin osa havainnoista liittyy neutriinoihin, joilla on yli miljoona kertaa suuremmat energiat kuin Auringossa tai ydinvoimaloissa syntyvillä neutriinoilla on.

IceCube ei havainnoi neutriinoja suoraan, vaan niihin liittyvää Tšerenkovin säteilyä, jota syntyy neutriinojen vuorovaikuttaessa jäätikön kanssa. Ensimmäiset havainnot sillä tehtiin vuonna 2013.

Sen lisäksi, että observatorion havainnot kertovat siitä, miten maapallo absorboi neutriinoja, analyysin sovellukset ulottuvat myös muille tutkimusalueille. IceCuben avulla pystytään esimerkiksi saamaan havaintoja maapallon sisuskerrosten rakenteesta.

Hiukkasfysiikan standardimallia rikkovia havaintoja esitetään toisinaan, mutta toistaiseksi malli on osoittautunut hyvin luotettavaksi.

Aiheesta lisää Penn State University (englanniksi)