Vuonna 2004 alkanut kehitys on kantanut hedelmää. Hollantilaisen SRON-instituutin ja Delftin teknillisen yliopiston tutkijat kertovat KID-sensorinsa saavuttaneen niin suuren herkkyyden, ettei sitä enää kannata parantaa.

"Entistäkin paremmalla sensitiivisyydellä ei olisi käyttöä", sanoo molempia tutkimuslaitoksia edustava Jochem Baselmans. "Tämä johtuu siitä, että rajoitteena tulee aina olemaan universumin taustasäteily."

KIDin herkkyys on 0,00000000000000000003 wattia. Sillä pystyttäisiin helposti havaitsemaan esimerkiksi Kuussa palava kynttilä.

Kaukoinfrapunassa havaitseminen on kuitenkin käytännössä ongelmallista, erityisesti 10 ja 300 mikrometrin aallonpituuksien välissä. Maapallon ilmakehä imee itseensä tästä säteilystä suurimman osan. Avaruusteleskooppien lämpötila on puolestaan usein sellainen, joka tuottaa ilmaisimen sokeuttavaa omaa kaukoinfrapunasäteilyä.

Silti Baselmans kertoo heidän nähneen jo kaksi Nasalle jätettyä ehdotusta superjäähdytetyistä avaruusteleskoopeista, jotka voisivat hyödyntää sensoria.

"Sellaiset ovat paljon kalliimpia kuin suhteellisen lämpimät teleskoopit, mutta meidän KIDimme tekevät sen kannattavaksi."

Jos kaukoinfrapunateleskooppi totetutuu, se tarjoaa muun muassa näkymän tällä hetkellä ulottumattomissa oleviin varhaisen universumin tähtiin. Lisäksi on aina mahdollista löytää jotain odottamatonta, kuten esimerkiksi Hubble-teleskooppi teki, kun se kuvasi lukemattomia galakseja näennäisen tyhjältä tähtitaivaan osalta.

Aiheesta lisää SRON (englanniksi)