Suurin osa maailmankaikkeuden vedestä sijaitsee molekyylipilvissä. Niissä vettä muodostuu pölyhiukkasten pinnalla vety- ja happiatomien yhdistyessä.

Muut yleiset alkuaineet, kuten hiili ja typpi muodostavat nekin erilaisia perusmolekyylejä ja kerrostuvat hiukkasten päälle miljoonien vuosien kuluessa.

"Mikäli pystymme ymmärtämään molekyylipilvien jääkappaleiden kemiallista monimuotoisuutta ja miten ne kehittyvät tähtien ja planeettojen muodostumisessa, voimme arvioida myös elämän rakennusaineiden esiintymistä jokaisen tähden ympäristössä", Melissa McClure Amsterdamin yliopistosta selittää.

Pääosin jäästä koostuvat kosmiset lumihiutaleet päätyvät usein muodostumassa oleville planeetoille ja tuovat niille herkästi höyrystyviä aineita. Juuri sellaisia tarvitaan elämän kehittymiseen ja Nasalle elämän etsintä kaikkeudesta onkin keskeisesti veden etsintää.

Molekyylitutkimukseen käytetään James Webb -avaruusteleskoopissa pääasiassa infrapuna-alueen spektrografeja. Niiden herkkyys on viisinkertainen verrattuna aiempiin avaruuteen vietyihin kaukoputkiin.

Erityisen kiinnostava tutkimusalue veden kannalta löytyy Kameleontin tähtikuviosta noin 500 valovuoden etäisyydeltä. Siellä on tähtiä synnyttävässä sumussa satoja kehittymässä olevia tähtialkioita, joista vanhimmat ovat miljoonan vuoden ikäisiä.

JWST laukaistaan avaruuteen Ariane 5 -kantoraketilla näillä näkymin ensi vuoden alkupuoliskolla. Projekti on venynyt huomattavasti alkuperäissuunnitelmasta niin aikataulun kuin kustannusten osalta.

James Webb -avaruusteleskoopin kokonaisbudjetti on karkeasti 8 miljardia euroa. 

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)