Laskennasta vastasivat LLNL:n Quartz ja Ruby -supertietokoneet. Mikäli laskentaprojekti olisi tehty yksittäisellä tavallisella tietokoneella, se olisi kestänyt 182 vuotta. Kaikki tutkimuksen ratalaskenta on avattu vapaasti saataville tietokantaan.

Haasteena ja motivaattorina numeerisessa laskentaprojektissa oli, miten sekä Maata kiertävän Kuun painovoima että Maan epäsäännöllinen muoto vaikuttavat pitkällä aikavälillä kiertoratoihin, joille ei tehtäisi ratakorjauksia.

“Miljoonan radan laskennalla saadaan monipuolinen analyysi koneoppimisen sovelluksiin. Voit yrittää ennustaa tietynlaisen radan elinaikaa tai sen vakautta tai etsiä poikkeuksia ratojen muutoksissa”, sanoo Denvir Higgins LLNL:stä.

Tuloksena satunnaisesti valituista radoista 54 prosenttia säilyi melko vakaina vuoden ajan ja 9,7 prosenttia kuuden vuoden ajan.

Datakirjaston hyöty tulee kenties esiin tulevaisuudessa, kun Kuuhun suuntautuu entistä enemmän liikennettä. Se kertoo myös, miten erityyppisille radoille jätetyt rakettiromut käyttäytyvät pitkällä aikavälillä ja jäävätkö ne pitkäaikaiseksi riesaksi.

Aiheesta lisää LLNL (englanniksi)