Kyseessä oli 3. joulukuuta Kiinasta laukaistun Zhuque-3-kantoraketin kiertoradalle jäänyt rakettivaihe. Avaruusromu oli arviolta 12 metriä pitkä ja halkaisijaltaan 4,5 metriä. 

Rakettivaihe oli tyhjä ajoaineistaan, mutta siinä oli mukana pieni satelliittia vastaava testimassa. Pudotessaan kappaleella oli massaa arviolta 7 tonnia ja osien siitä arvioitiin päätyvän maanpintatasolle asti.

Avaruustoiminnan asiantuntija Jonathan McDowell arvioi rakettivaiheen pudonneen eilen 30. tammikuuta kello 14.49 Suomen aikaa. 

Kappale oli viimeisen julkaistun ratamittauksensa aikaan radalla, jolla se kävi korkeimmillaan 211 kilometrissä ja matalimmillaan 102 kilometrissä merenpinnan yläpuolella. 

Romukappaleen rata sijaitsi päiväntasaajasta kauimmillaan leveysasteen 57 kohdalla, joten sillä ei ollut mahdollisuutta pudota Suomeen. 

Kappale kuitenkin kävi noin 13 astetta horisontin yläpuolella Helsingistä katsottuna kello 13.56 eli alle tuntia ennen putoamistaan.  

Suomen horisontin yläpuolelle kohoamisensa aikaan romukappale oli kuitenkin lähellä ratansa korkeinta pistettä, noin 200 kilometrissä. Käytännössä kappaleen näkeminen Suomen päivätaivaalla oli eilen iltapäivällä mahdotonta.

Radan matalin kohta oli eteläisellä pallonpuoliskolla ja tämä myös nosti todennäköisyyttä siihen, että putoaminen tapahtuisi siellä.

Ylityksiä viimeisten ratatietojen perusteella voi tutkia Heavens-Above.com-sivustolta valitsemalla ajankohdan ja kaikki ylitykset näkyviin. Sivusto ei laskelmoi radan muutoksia, ainoastaan näkyvyyksiä, jotka toteutuisivat mikäli viimeiset ratatiedot olisivat yhä voimassa.

Kansainvälisesti hyväksyttyjen ohjesääntöjen mukaan sekä satelliitit että rakettivaiheet tulisi tuoda tuhoutumaan ilmakehään siten, etteivät ne jää romuiksi kiertoradalle. Vaarallisen kokoiset kappaleet pitää ohjata alueille, joilla niiden todennäköisyys aiheuttaa tuhoja on mahdollisimman pieni.

Käytännössä kaikki avaruustoimijat eivät sääntöjä noudata, kuten kiinalaisraketin tapauksessa. Kiina on saanut negatiivista julkisuutta myös Long March 5B -kantorakettinsa hallitsemattomasti putoavista rakettivaiheista, joita käytettiin Kiinan avaruusaseman rakentamiseen.

Kappaleiden ilmakehään putoamisen tarkkaa hetkeä on vaikea ennustaa pitkälle etukäteen, sillä sekä yläilmakehän tiheyttä että kappaleiden aerodynaamisia ominaisuuksia on vaikea mallintaa.

Kiertoradalla olevien satelliittien ratoja seurataan tutkamittauksin maanpinnalta. Tarkimmin niitä seuraa Pohjois-Amerikan ilmapuolustuskomentokeskus NORAD, joka jakaa satelliittidataa myös kansainvälisesti.

Putoamista seurattiin myös EU:n avaruusvalvonnan ja -seurannan keskuksista, jotka julkaisivat putoamisen ajankohdan epävarmuuden kuvaajan, josta näkyy miten ennusteet tarkentuivat.