EU:n ja ESAn Copernicuksen neljännesvuosisataa juhlittiin torstaina Tukholmassa. Tapahtuman yhteydessä julkaistiin myös harvinainen, lähes pilvetön satelliittikuva koko Skandinaviasta tämän vuoden huhtikuulta.

Ohjelma sai alkunsa Bravenon manifestin allekirjoituksista kesällä 1998. Copernicuksen tavoitteena on jakaa arvokasta ja kattavaa dataa avustamaan päättäjiä ja ymmärtämään luonnon tilaa ja muutoksia.

Nykyään satelliitit tuottavat 16 teratavua dataa päivittäin, mikä sisältää optisen ja infrapunan kuvia sekä tarkkoja tutkamittauksia Sentinel-satelliiteilta. Suurin osa datasta on kenen tahansa tarkasteltavissa ja käytettävissä vapaasti.

ESA on julkaissut 25 esimerkkiä tapahtumista, joissa ohjelman havaintodata on ollut tärkeässä roolissa.

Esimerkkeihin lukeutuvat Reinin kuivuus 2022, Turkin maanjäristyksen muutosten tutkamittaukset 2023 sekä tähän asti suurimman havaitun jäävuoren irtoaminen Etelämantereelta 2021.

Datan jakelujärjestelmää kehitetään jatkuvasti. Sivustolla pääsee tarkastelemaan haluamansa alueen satelliittikuvia valitulta päivämäärältä joko kartalle tai kolmiulotteiselle maastomallille projisoituna.

Aiheesta lisää ESA (englanniksi)