Laukaisu on ajoitettu kello 21-01 välille tiistain ja keskiviikon väliselle yölle. Neitsytlennon päähyötykuormana on testimassa sekä iso liuta pieniä satelliitteja.

Laukaisuyritystä voi seurata suorana ESAn Web TV:n kautta.

Rakettimalli on pituudeltaan 56-62 metriä sen eri versioissa ja laukaisumassaltaan peräti 540-870 tonnia. Versiosta riippuen sillä on 2 tai 4 kiinteää apurakettia ja pääraketissa on kaksi vaihetta.

Matalalle Maata kiertävälle radalle Ariane 6 vie maksimissaan 21,6 tonnin hyötykuorman. Yksityiskohdista voi lukea lisää raketin esitteestä.

Suomi ei osallistu ESAn jäsenyydessään suoranaisesti kantorakettien kehitykseen, toisin kuin naapurimme Ruotsi ja Norja. Pääroolissa Ariane 6:n kehityksessä on Ranska 55 prosentin osuudella.

Ariane 6:n tarpeellisuudesta voi olla montaa mieltä. Positiivista rakettimallissa on, että se ylläpitää eurooppalaisten riippumatonta pääsyä avaruuteen ja omaa rakettiteollisuutta.

Projektin on määrä pienentää marginaalisesti satelliittilaukaisujen hintaa edeltäjäänsä Ariane 5:een verrattuna sekä pystyä hieman suurempiin ja selvästi joustavampiin hyötykuormavaihtoehtoihin.

Negatiivista puolestaan on, että valitut tekniset ratkaisut ovat vääjäämättä vanhanaikaisia. Rakettimalli ei kertakäyttöisenä pysty kilpailemaan hinnoissa SpaceX:n Falcon 9:n kanssa puhumattakaan kehitteillä olevan SpaceX:n Starshipin tavoitteiden kanssa. 

Todennäköisesti Ariane 6:lla tullaan laukaisemaan lähinnä ESAn, eurooppalaisten valtiollisten toimijoiden ja niiden tukemien yhtiöiden hyötykuormia. Tästä kertyy jäsenmaiden veronmaksajille selvästi enemmän kuluja kuin mikäli laukaisut ostettaisiin vapaasti markkinoilta.

Aiheesta lisää ESA (englanniksi)