Välimuotoa olevan eksoplaneetan kaasukehä poikkesi tutkijoiden odotuksista

Punaista kääpiötähteä kiertää 13 maapallon massainen planeetta, jonka kaasukehän kevyt koostumus on yllättänyt tutkijat.

Poikkeuksellinen planeetta kantaa kirjainkoodia Gliese 3470 b. Se on meistä noin sadan valovuoden päässä ja kiertää emotähteään verraten lähellä.

Hubble- ja Spitzer-avaruusteleskoopeilla tehdyt havainnot paljastivat, että Gliese 3470 b:n kaasukehässä on runsaasti vetyä ja heliumia, mutta vain hyvin vähän näitä raskaampia alkuaineita. 

"Me odotimme kaasukehää joka on rikastunut merkittävästi raskaammilla alkuaineilla, kuten hapella ja hiilellä", sanoo Björn Benneke Montrealin yliopistosta. "Sensijaan löysimme kaasukehän joka muistuttaa vedystä ja heliumista rikasta Auringon koostumusta."

Kyse on ensimmäisestä kerrasta, kun tutkijat ovat määrittäneet tämän tyyppisen, Maan ja Neptunuksen väliin sijoittuvan eksoplaneetan kemiallisen sormenjäljen.

Tähtiään lähellä sijaitsevilla kookkailla kuumilla Jupitereilla on samankaltaiset kaasukehät kuin Gliese 3470 b:llä. Niiden uskotaan syntyneet alunperin kaukana tähdestään ja sitten vaeltaneen lähemmäksi.

Mutta tämä kehityspolku ei näyttäisi pätevän Gliese 3470 b:n kohdalla. Tutkijatiimi uskoo planeetan pikemminkin syntyneen nykyisillä sijoillaan ja kerryttäneen kiinteän ytimensä ympärille kaasua nuorta tähteä ympäröineestä aineskiekosta.

"Me näemme kohteen, joka pystyi kerryttämään vetyä kiekosta, mutta ei karannut kuumaksi Jupiteriksi", sanoo Benneke. Yksi selitys tälle saattaa hänen mukaan olla, että aineskiekko haihtui ennen kuin planeetta ehti kasvaa suureksi.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)