Suurelta kaasueksolta paljastui erittäin pieni kiinteä ydin
WASP-107b on yksi höttöisimmistä tunnetuista eksoplaneetoista. Uusi analyysi sen rakenteesta paljasti mittavan kaasukehän keskeltä yllättävän pienen ytimen.
Planeetan kiertoetäisyys emotähdestään on vain kuudestoistaosa Maa–Aurinko-etäisyydestä. Se vastaa kooltaan Jupiteria, mutta sen massaksi on arvioitu vain kymmenesosa Jupiterista.
"Tutkimus siirtää rajaviivoja teoreettiselle ymmärtämyksellemme jättiläisplaneettojen muodostumisesta", kuvailee tutkimukseen osallistunut Eve Lee McGillin yliopistosta.
Uuden arvion mukaan yli 85 prosenttia kaasuplaneetan massasta on sen kaasukehässä. Tämä on todella paljon, sillä saman massaisella oman aurinkokuntamme Neptunuksella vain 5–15 prosenttia kokonaismassasta on kaasukerroksissa.
Perinteisten mallien perusteella uskottiin, että suuri kaasujättiläinen tarvitsisi vähintään 10 kertaa maapallon massaisen ytimen. Planeettakunnan syntyessä planeetta-alkioiden on kerättävä nopeasti kaasua ympärilleen, jotta ne ehtisivät kehittyä kaasujättiläisiksi ennen kuin protoplanetaarisen kiekon kaasu hälvenee.
"Uskottavin skenaario on, että WASP-107b muodostui kaukana emotähdestään alueella, jolla oli tarpeeksi kylmää kaasun kertymiselle hyvin nopeasti. Sen jälkeen se vaelsi nykyiseen paikkaansa joko protoplanetaarisen kiekon tai toisten planeettojen vaikutuksesta", Lee selittää.
WASP-107b löydettiin vuonna 2017. Se sijaitsee 212 valovuoden etäisyydellä Neitsyen tähdistössä. Kyseessä on myös ensimmäinen eksoplaneetta, jonka kaasukehästä on löydetty heliumia.
Aiheesta lisää McGill (englanniksi)