HAT-P-38 löytyy Kolmion tähdistöstä (nuolella merkitty tähti). Kuva Nasa Eyes on Exoplanets

Suomi sai oman eksoplaneettansa nimettäväksi - ehdotusten kerääminen alkaa 1. syyskuuta

Suomalaiset saavat nimetä yhden eksoplaneetan avaruudesta. Maallemme annettu kohde tunnetaan toistaiseksi sen koodinimellä HAT-P-38b. Se sijaitsee Kolmion tähdistössä noin 812 valovuoden päässä meistä.

Nimeämisoikeus liittyy Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin IAU:n satavuotisjuhlavuoteen. Kaikille halukkaille maille on listattu yksi oma eksoplaneetta nimettäväksi. 

IAU on maailmassa ainoa organisaatio, joka voi virallisesti nimetä taivaankappaleita.

HAT-P-38b on lähellä auringonkaltaista keltaista tähteä kiertävä kaasujättiläinen eli kuuma jupiter, joka löydettiin vuonna 2012. Planeetan massaksi on arvioitu 0,27 Jupiterin massaa ja sen kiertoetäisyys on noin 0,05 kertaa Maa-Aurinko-etäisyys.

Planeetan pilvisyyttä on havainnoitu Hubble-avaruusteleskoopilla spektrihavainnoista.

Helsingin observatorio organisoi eksoplaneetan nimeämiskilpailun syksyn aikana. Ohjeet eksoplaneetan ja sen emotähden nimeämiseen on nyt julkaistu observatorion sivuilla.

Nimeäminen järjestetään kahdessa osassa. Aluksi kerätään nimiehdotuksia 1. syyskuuta - 15. lokakuuta. Toisessa osassa parhaiksi valikoiduista ehdotuksista äänestetään voittajaa marraskuun aikana. 

Nyt julkaistujen ohjeiden mukaan tähden ja planeetan nimiehdotusten täytyy liittyä kulttuurisesti, historiallisesti tai maantieteellisesti Suomeen. Nimien pitää olla pituudeltaan 4-16 merkkiä ja olla mieluiten yksittäisiä sanoja.

Olisi hyvä, jos samasta teemasta löytyisi vielä muitakin nimiä, joita voitaisiin antaa mahdollisesti tulevaisuudessa samalta emotähdeltä löytyville planeetoille.

Tärkeää on myös huomioida, että nimet eivät saa olla liian lähellä jo aiemmin nimettyjä taivaankappaleiden nimiä. Suurin suomalaisten nimien lista avaruudesta löytyy Yrjö Väisälän nimeämistä asteroideista.

IAU teki maailmanlaajuisen julkistuksen nimeämisistä kesäkuun alussa, mutta silloin Suomi puuttui vielä listasta.

Suomalaisia nimiä eksoplaneetoille oli mukana myös ESOn NameExoWorld-kilpailun ehdotuksissa vuonna 2015, mutta ne eivät silloin pärjänneet äänestyksessä. Uudessa kilpailussa IAU haluaakin saada kaikkien valtioiden nimivalinnat taivaalle tasapuolisesti.

Aiheesta lisää Helsingin observatorio

Pysyvä linkki
Samankaltaisia uutisia
Ladataan...
Uusin numero
Uutisarkisto