Seitsemän kiviplaneettaa kiertää 41 valovuoden päässä sijaitsevaa punaista kääpiötähteä Trappist-1:stä. Planeettojen radat ovat lyhyet: uloin kulkee tähtensä ympäri 19 päivässä, sisin puolessatoista päivässä.

Eksoplaneettojen kaasukehiä on mahdollista havaita niiden kulkiessa keskustähtiensä edestä. Kun tähden valo paistaa kaasukehän läpi, saadaan tietoa sen koostumuksesta.

Trappist-1-järjestelmän sisintä b-planeettaa havaittiin tällä tavalla Webb-teleskoopilla.

Tarkoituksena ei varsinaisesti ollut tutkia planeetan kaasukehää, vaan tähdestä itsestään tulevia haamusignaaleja. Ne voivat saada näkemään kaasukehässä molekyylejä, joita siellä ei tosiasiassa ole. Valehavaintoja aiheuttavat tähdenpilkut, roihut ja fakulat eli kirkastumat tähden fotosfäärissä.

"Tähdenpilkkujen ja fakuloiden vaikutuksen lisäksi me näimme roihun, joka vaikutti mittaukseemme planeetan peittämän valon määrästä", sanoo Olivia Lim Michiganin yliopistosta.

"Tämänkaltaiset tähtiaktiivisuuden jäljet ovat hankalia mallintaa, mutta meidän täytyy kyetä huomiomaan ne varmistaaksemme, että tulkitsemme dataa oikein."

Tähden vaikutuksen eristäminen on erityisen tärkeää siinä vaiheessa, kun aletaan tutkia elämän vyöhykkeellä sijaitsevien d-, e- ja f-planeettojen kaasukehiä.

Mitä nyt tarkkailtuun 120–220 asteen lämpötilassa kylpevään b-planeettaan tulee, sillä ei näyttänyt olevan minkäänlaista merkittävää kaasukehää.

Aiheesta lisää Michiganin yliopisto (englanniksi)