“Havaitsimme, että muutamat punaisista kääpiötähdistä sisälsivät litiumia, alkuainetta, jota niistä ei pitäisi löytyä”, sanoo Robin Jeffries Keelen yliopistosta.

Huolimatta suhteellisen matalasta pintalämpötilastaan punaiset kääpiöt ovat hyvin kuumia sisältä. Litiumin pitäisi tuhoutua niiden sisuksissa jylläävissä fuusioreaktioissa pian niiden syntymän jälkeen.

“Pienikin määrä litiumia erottuu selvästi tähdissä, aivan kuin joku olisi heittänyt maalia tyhjälle kankaalle”, Jeffries jatkaa.

Litiumin kemialliset sormenjäljet löytyivät Gaia-ESO-spektroskopiakartoituksessa, jonka data kattoi tuhansia tähtiä. Tutkimustiimin analyysi paljasti ne tähdet, joiden spektristä litiumia löytyi runsaasti.

Alkuaine on voinut päätyä tähtiin ainoastaan niihin törmänneistä ja tähden kaasukehässä tuhoutuneista kiviplaneetoista.

Spektrimittauksiin perustuvien arvioiden mukaan punaisten kääpiötähtien ahmimat kiviplaneetat olivat todennäköisesti 3–10 kertaa Maata massiivisempia.

Planeettakuntien kehityksessä on tavallista, että planeettojen rataetäisyydet muuttuvat ja voivat saada planeetat törmäämään emotähteensä. Aurinkokunnassa Jupiterin olemassaolo vakauttaa muiden planeettojen radat paikoilleen.

Aiheesta lisää RAS (englanniksi)