Kuumina jupitereina tunnetut suuret kaasuplaneetat kiertävät hyvin lähellä emotähtiään. Joidenkin niistä on havaittu olevan kooltaan jopa suurempia kuin pienimpien tähtien. Todennäköisimpänä syynä on pidetty lämpöä, joka on peräisin emotähdistä.

"Meillä ei kuitenkaan ole ollut miljoonia vuosia havaintoaikaa, jotta olisimme pystyneet näkemään tietyn planeettakunnan kehityksen. Sen vuoksi planeettateorioita on ollut hankala todistaa tai kumota", kuvailee Samuel Grunblatt Havaijin yliopistosta.

Kasvutapaan saatiin lisävalaistusta, kun Nasan keräämästä aineistosta löytyi kaksi lähes identtistä planeettaa tarkasteltaviksi. Molemmat ovat kooltaan Jupiteria 30 prosenttia suurempia, mutta massaltaan vain noin puolet Jupiterista. Kumpikin kiertää emotähtensä vain yhdeksässä Maan vuorokaudessa.

Planeettojen ominaisuuksien avulla tutkijat saivat luotua laskentamallin planeettojen lämpöenergian kasvusta, tähden säteilystä ja lämmön siirtymisestä planeettojen sisälle. Arvion mukaan planeetan paisuminen edellyttää tähden koon kasvusta johtunutta säteilymäärän kasvua. Planeettakin siis laajenee, kun tähti paisuu elinkaarensa lopussa punaiseksi jättiläiseksi.

Ennen uusien planeettojen löytymistä uskottiin, että suurimassaiset kaasuplaneetat painuisivat enemmän kasaan oman painovoimansa vaikutuksesta.

Tutkimuksella arvioidaan olevan merkitystä, kun mallinnetaan olosuhteita aurinkokunnan tulevaisuudessa. Tutkijat haluavat tietää, miten Auringossa tapahtuvat muutokset sen kehityksessä vaikuttavat maapallon ilmakehään, meriin ja elämään.

Aiheesta lisää Havaijin yliopisto (englanniksi)